Alien Registration- Pulkkinen, Anna K. (Portland, Cumberland County)

https://digitalmaine.com/alien_docs/31240/thumbnail.jp

Substorm occurrence during quiet solar wind driving

Peer reviewe

Propagation of a shock-related disturbance in the Earth's magnetosphere

The Grand Unified Magnetosphere-Ionosphere Coupling Simulation, version 4, magnetohydrodynamic simulation of the interplanetary shock event on 9 November 2002 is used to determine the shock-associated disturbance propagation characteristics inside the Earth's magnetosphere. Interaction of an interplanetary fast forward shock with the magnetopause caused a shock-related disturbance inside the magnetosphere that propagated at a speed significantly higher than that in the solar wind or magnetosheath. The propagation direction of the disturbance was calculated from the Rankine-Hugoniot conditions, velocity and magnetic coplanarity, and minimum variance analysis and is shown to vary in different regions of the magnetosphere. Furthermore, the impulse disturbance wave mode changes as the plasma and field conditions change inside the magnetosphere. These results bring important new information about the propagation processes that is not directly obtainable from point measurements made by (even several) spacecraft. On the other hand, comparison of ionospheric observations from the IMAGE magnetometer chain with geosynchronous data allow us to also interpret the double step structure observed at dayside geosynchronous orbit, which is below the simulation resolution. This combination provides us with quite a complete view on shock propagation inside the magnetosphere.Peer reviewe

Auroral electrojets during deep solar minimum at the end of solar cycle 23

We investigate the auroral electrojet activity during the deep minimum at the end of solar cycle 23 (2008–2009) by comparing data from the IMAGE magnetometer chain, auroral observations in Fennoscandia and Svalbard, and solar wind and interplanetary magnetic field (IMF) observations from the OMNI database from that period with those recorded one solar cycle earlier. We examine the eastward and westward electrojets and the midnight sector separately. The electrojets during 2008–2009 were found to be weaker and at more poleward latitudes than during other times, but when similar driving solar wind and IMF conditions are compared, the behavior in the morning and evening sectors during 2008–2009 was similar to other periods. On the other hand, the midnight sector shows distinct behavior during 2008–2009: for similar driving conditions, the electrojets resided at further poleward latitudes and on average were weaker than during other periods. Furthermore, the substorm occurrence frequency seemed to saturate to a minimum level for very low levels of driving during 2009. This analysis suggests that the solar wind coupling to the ionosphere during 2008–2009 was similar to other periods but that the magnetosphere-ionosphere coupling has features that are unique to this period of very low solar activity.Peer reviewe

General state-space population dynamics model for Bayesian stock assessment

201

Supermagnetosonic jets behind a collisionless quasi-parallel shock

The downstream region of a collisionless quasi-parallel shock is structured containing bulk flows with high kinetic energy density from a previously unidentified source. We present Cluster multi-spacecraft measurements of this type of supermagnetosonic jet as well as of a weak secondary shock front within the sheath, that allow us to propose the following generation mechanism for the jets: The local curvature variations inherent to quasi-parallel shocks can create fast, deflected jets accompanied by density variations in the downstream region. If the speed of the jet is super(magneto)sonic in the reference frame of the obstacle, a second shock front forms in the sheath closer to the obstacle. Our results can be applied to collisionless quasi-parallel shocks in many plasma environments.Comment: accepted to Phys. Rev. Lett. (Nov 5, 2009

Oppituntien aikainen liikunta alakoulussa:miten liikunta edistää oppimista?

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen oppituntien aikainen liikunta tukee alakouluikäisten oppimista. Useissa lasten liikunnan määrää mittaavissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, etteivät lapset liiku kehityksensä kannalta riittävästi. Tämän vuoksi kouluissa pyritään yhä enemmän liikuttamaan lapsia koulupäivän aikana, ja liikuntaa on lisätty oppitunneille esimerkiksi opetukseen integroidun liikunnan ja taukoliikunnan avulla. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä koronapandemian myötä lasten fyysisen aktiivisuuden määrä on vähentynyt ja luonut haasteita lasten liikkumiselle. Tutkimuksista on kuitenkin saatu selkeää näyttöä siitä, että oppituntien aikainen liikunta tukee koulumenestystä etenkin matematiikan ja äidinkielen osalta. Liikunnan ja oppimisen välisen tutkimusalueen ollessa kuitenkin suhteellisen nuori, tarvitaan laadukasta tutkimusta lisää tarkempien johtopäätösten saamiseksi myös muiden oppiaineiden osalta. Keskeisimmät tutkimustulokset oppitunnin aikaisen liikunnan ja koulumenestyksen väliseen yhteyteen liittyvät fyysisen aktiivisuuden kestoon, voimakkuuteen sekä motoristen taitojen harjoittelemiseen. Tutkimusten mukaan kohtalainen ja voimakkaasti kuormittava fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja luokkahuonekäyttäytymiseen. Koulumenestys, matematiikan ja lukemisen arvosanat, luokkahuonekäyttäytyminen sekä tehtäviin keskittyminen ovat tutkimusten mukaan parantuneet, kun opetukseen on integroitu 5–20 minuuttia kestävää fyysistä aktiivisuutta tai liikuntaa sisältäviä taukoja. Tutkielman perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että oppitunneilla tulisi hyödyntää liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta joko fyysisesti aktiivisten taukojen tai opetukseen integroidun liikunnan avulla. Fyysisessä aktiivisuudessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että se olisi kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa, ja samalla tulisi vähentää istumisen ja paikallaanolon määrää. Ammattitaitoisen opettajan tulisi hyödyntää monipuolista liikuntaa osana opetusta, sillä liikunnan avulla oppilaiden motoriset taidot ja koulumenestys voivat parantua